Nina astuu päiväksi asiakkaan saappaisiin ja ajaa sen jälkeen kotiin HD:lla

Torp Frysin ulkopuolella on parkissa musta moottoripyörä, Harley-Davidson Softail Fat Boy, vuosimallia 2003. 1500 cc antaa sille reilusti voimaa, mutta sitä on myös pyörää ajavassa naisessa. Hänen nimensä on Nina, ja olet ehkä saattanut jo jutella hänen kanssaan.

– Torp Frys, vaihde, Nina Thomén puhelimessa. Kyllä, pieni hetki.

Kello on 10 ja Nina hoitaa normaaleja aamurutiineja, sähköposteja, pankki- ja kirjanpitoasioita. Juuri tänä aamuna hän on myös kirjannut uuden asiakkaan järjestelmään, nuoremman asiakkaan joka on ottanut tarhan vastuulleen isänsä jälkeen.

– On hauskaa, kun nuoremmat sukupolvet katsovat luottavaisina tulevaisuuteen. He keskustelevat mielellään ja haluavat pohtia eri vaihtoehtoja, ja hyvää enteilee tietysti se, että he haluavat kehittää alaa!

 

 

Rehun laatu on ensimmäinen jutun aihe, mutta ei suinkaan ainoa. On myös tärkeä saada oma ääni kuuluviin, vaikka pyörittää pienempää tarhaa. Torp Frysillä asiakassuhteet ja asiakkaiden kohtaaminen on aina asetettu etusijalle.

– Palvelemme asiakkaita henkilökohtaisesti. Jos tarhaajia mietityttää jokin, he voivat soittaa esimerkiksi tarhapäälliköllemme, siinä yksi etu jonka oma tarhamme antaa. Tarvittaessa käymme tapaamassa tarhaajia. Haluamme olla asiakkaiden käytettävissä.

Puhelinvaihteen hoitajana asiakaspalvelu on myös yksi Ninan varsinaisista tehtävistä, ja se on työ, jossa hän viihtyy ja jonka hän osaa.

– Olen hyvä kuuntelija. Ihmisillä on usein tarve puhua ja kun he sitten pääsevät varsinaiseen asiaan, tilanne tuntuu jo paremmalle. Pyrin aina asettautumaan asiakkaan tilanteeseen ja löytämään hyvän ratkaisun.

 

 

Ninan työpöytä on täynnä paperipinoja ja avoimia kansioita, mutta ne eivät ole sekaisin. Jokaisella pinolla on oma paikkansa. Hän alkaa sulkea mappeja ja kerätä tavaroita, mutta purskahtaa samalla nauruun:

– Luovat ihmiset taitavat elää jonkinlaisen epäjärjestyksen keskellä, mutta tiedän kyllä tarkalleen mistä kaikki löytyy!

Hänestä piti tulla taiteilija kuten isoisästään, mutta kun hän ei päässyt taidekouluun hän meni sen sijaan kauppakorkeaan – yllättävä mutta onnistunut ratkaisu. Nyt hän on taiteellinen konttoristi, joka kiinnittää erityistä huomiota visuaalisiin yksityiskohtiin.

 

 

– Katson asioita vähän eri tavalla kuin muut. Huomaan esimerkiksi, jos logoa tarvitsee siirtää, vaikka vain millin verran johonkin suuntaan. Erik joka oli toimitusjohtajana aloittaessani, näki minussa tämän puolen ja hankki tarvittavat ohjelmat, jotta voisin tehdä joitakin suunnittelutöitä.

Kun Nina aloitti Torp Frysillä 1999 hän kulki työmatkat polkupyörällä. Tänä päivänä hän on päivittänyt polkupyörän Harley-Davidsoniin, neljänteen peräkkäin. 30-vuotiaana hän ajoi moottoripyöräkortin ja ostin ensimmäisen HD:nsa, silloin hän ei ollut edes koskaan ajanut mopolla. Ninasta huomaa, että haasteet eivät säikäytä häntä.

 

 

– Voitin SM-kultaa voimanostossa 1995 ja nyt viimeksi voitin SM-pronssia penkkipunnerruksessa 2015. Vuotta myöhemmin löydettiin syöpä ja päätin voittaa myös sen.

Hoitojen aikana hän halusi pitää kiinni rutiineista ja meni töihin lähes joka päivä, vointi oli kuitenkin suhteellisen hyvä. Hän parani syövästä, mutta päätti lopettaa painonnostokilpailut.

– Asioiden arvojärjestys muuttuu, se on ehdottomasti totta. Nyt haluan ottaa rauhallisemmin ja nauttia elämästä. Kotimatkalla ajan mielelläni pidempää reittiä jotta minulla on aikaa nauttia kunnolla matkanteosta.