Turkistarhaaja on keskiössä
Kun turkistarhaajilla menee hyvin, Torp Frysillä menee hyvin. Ingmar Snellman pyrkii tuotantopäällikön ja rehutoimikunnan puheenjohtajan ominaisuudessa aina vuoropuheluun turkistarhaajien kanssa selvittääkseen, mitä voidaan kehittää ja parantaa.
Torp Frysin alueella Kolpissa on varastotilaa lähes 40 miljoonalle kilolle. Se on välttämättömyys, koska suuri osa raaka-aineista pakastetaan talven aikana ja käytetään vasta syksyllä. Kun rehunkulutus on huipussaan, rehua tuotetaan jopa 800 tonnia päivässä. Näin suuret saapuvat ja lähtevät määrät vaativat melko lailla organisointia ja suunnittelua.
Tuotantopäällikkönä Ingmar Snellman on mukana koko tuotannon ajan, raaka-aineiden vastaanotosta toimitusvalmiiseen rehuun. Hänellä on avainasema uusien rehureseptien kehittämisessä. Tällä hetkellä kokeilussa on kaksi erilaista rehukoostumusta ketuille, ja vaikka vielä on liian varhaista puhua yksityiskohdista, hän vakuuttaa, että he ovat havainneet erittäin myönteisiä vaikutuksia. Mutta jos on jo olemassa toimivia reseptejä, miksi testata uusia? Syitä tähän on useita.
– Tavoitteena on aina valmistaa korkealaatuista rehua niin kilpailukykyiseen hintaan kuin mahdollista. Jos raaka-aineiden saatavuudessa tapahtuu muutoksia, tai jos hinnat muuttuvat, testaamme uusia koostumuksia löytääksemme rehun, joka pitää turkistarhaajien kustannukset alhaisina. Sitten kehitämme myös rehua parantaaksemme eläinten suoliston terveyttä sekä ravintoaineiden imeytymistä. Mitä paremmin eläimet pystyvät käyttämään rehua hyödyksi, sitä vähemmän sitä kuluu.
Ylhäältä valvomosta näkee tuotantotiloihin. Täältä ohjataan rehujen sekoittamista. Tietokoneelta valitaan, kuinka monta prosenttia jokaista raaka-aineitta sekoitetaan rehuun. Näytössä vilisee lukuja, kaavioita ja valittavia vaihtoehtoja. Kaikkien työvaiheiden oppimiseen menee noin vuosi, mutta huoneessa ei istu ainoastaan yhtä nimettyä asiantuntijaa – siellä on useampi asiantuntija.
– Meillä ei ole yhtä määrättyä henkilöä joka istuisi aina täällä. Päinvastoin pyrimme siihen, että kaikki osaavat kaikkea. Sillä tavalla jaamme vastuuta ja kaikki osallistuvat yhtä paljon.
Ingmar kuvailee omaa johtamistapaansa matalaksi, ja hän haluaa opettaa kaiken itse oppimansa eteenpäin muille. Se ei välttämättä aina onnistu, mutta on tavoitteena. Seinällä kalenterien ja karttojen joukossa riippuu tauluja, joiden sisältämät sananlaskut kertovat asenteesta työhön ja toisia kohtaan.
” Onnellinen on se johtaja, jonka ympärillä on idearikkaita ihmisiä, ihmisiä jotka haluavat uudistaa ajatteluaan, jotka haluavat kokeilla uutta. Ajatteluun käytetty aika ei mene hukkaan, se on investointi tulevaisuuteen, yksityiselämään, työelämään.”
– Meillä on uskomattoman hyvä yhteishenki, enkä tiedä onko näin vain käynyt vai tekeekö ilmapiiri sen, mutta kaikilla täällä työskentelevillä on erittäin positiivinen asenne.
Jos jatketaan matkaa valvomosta, käytävän ja myöhemmin takaoven kautta, tullaan tasanteelle, josta päästään kierreportaita pitkin maan tasalle. Tällä hetkellä alapuolella ei ole kuin sorakenttä, mutta Ingmar selittää, että tilanne muuttuu pian.
– Tammikuussa käynnistämme uuden tuotantolinjan rakennustyöt. Silloin laajennamme tilojamme tähän suuntaan.
Suunnitelmana on saada uusi tuotantolinja käyttöön juhannukseksi 2018. Se tulee kaksinkertaistamaan tuotantokapasiteetin 50 tonnista/tunti 100 tonniin/tunti.
– Haluamme turvata toimitusvarmuutemme asiakkaidemme vuoksi. Jos yksi kone menee rikki, meillä on varalaite uudella tuotantolinjalla.
Ingmarin viesti on selvä; turkistarhaaja on aina keskiössä, ja kun turkistarhaajalla menee hyvin, myös Torp Frysillä menee hyvin. Ingmar pitää sen vuoksi yhteyttä turkistarhaajiin ympäri vuoden kuullakseen, kuinka eläimet kasvavat ja miten ne voivat, mutta vuodessa on yksi ajankohta, joka on erityisen palkitseva.
– Odotan aina joulukuuta. Monet turkistarhaajat ovat silloin yhteydessä, kun he näkevät millainen heidän turkistensa laatu on ja millainen vaikutus meidän rehullamme on ollut. Se on todiste meidän tekemästämme työstä.